top of page

Sisäinen turvan tunne – mitä se on ja mistä se syntyy?

Puhun työssäni paljon sisäisestä turvasta ja sen vahvistamisesta. Kuinka on tärkeää että hermosto- ja refleksityöskentelyssä sekä ylivireän hermoston tasapainottamisessa haemme juuri sisäisen turvan vahvistamista. Harjoitteiden toimivuuden kannalta on tärkeää, että ne tehdään pitäen hermosto turvassa. Mutta mitä se sitten tarkoittaa? Tähän pureudun tässä tekstissä.

Tässä blogissa kerron ensin sisäisen turvan syntymekanismista, jotta ymmärrät, mistä sisäisen turvan tai turvattomuuden kokemus kumpuaa. Tuon esille erilaisia tilanteita, joista voit huomata sisäisen turvan puutteen arjessasi. Lopuksi kerron, miten hermoston turvallisuuden tunne näkyy sekä arjessasi että minun työssäni ja kuinka voit itse vahvistaa hermostosi turvaa.



Mistä sisäisen turvallisuuden tunne syntyy?


Sisäisen turvan tunne syntyy hermoston, mielen ja kehon tasapainoisesta yhteistoiminnasta. Se on kokemus siitä, että on turvallista olla omassa kehossaan, että pystyy luottamaan omiin kykyihinsä ja tunteisiinsa, ja että pystyy kohtaamaan elämän haasteet ilman jatkuvaa pelkoa tai ahdistusta. Tämä turvallisuuden tunne kehittyy elämän varrella erityisesti varhaisten kokemusten ja ihmissuhteiden kautta, mutta myös myöhemmät tapahtumat voivat vaikuttaa siihen merkittävästi.



Mitkä asiat vaikuutavat sisäisen turvan tunteeseen?


Seuraavassa on joitakin keskeisiä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa sisäisen turvan vahvistumiseen tai heikkenemiseen elämässä.


1. Varhaiset kiintymyssuhteet ja lapsuus

Sisäisen turvan perusta luodaan usein lapsuudessa. Lapsi, joka kasvaa turvallisessa ja tukevassa ympäristössä, oppii, että hänen tarpeisiinsa vastataan ja että hän voi luottaa ympäröiviin aikuisiin. Jos lapsi kuitenkin kokee laiminlyöntiä, turvattomuutta tai traumaattisia tapahtumia varhaisessa vaiheessa, hänen hermostonsa oppii olemaan jatkuvassa valppaustilassa. Tämä voi johtaa heikkoon sisäisen turvan tunteeseen aikuisuudessa.


 

2. Traumat ja stressaavat elämänkokemukset

Aikuisuudessa koetut traumat, kuten onnettomuudet, menetykset, hyväksikäyttö tai vakava stressi, voivat vaikuttaa merkittävästi sisäisen turvan tunteeseen. Näissä tilanteissa keho ja mieli voivat jäädä ylivireystilaan, jossa hermosto on jatkuvasti valppaana mahdolliselle vaaralle. Tämä voi johtaa siihen, että ihminen tuntee olonsa turvattomaksi jopa silloin, kun ulkoisesti kaikki näyttää olevan hyvin.

 

Toistuvat stressaavat tilanteet – kuten epävarma työtilanne, taloudelliset huolet tai jatkuva henkinen kuormitus – voivat myös horjuttaa sisäistä turvaa. Kun hermosto ei saa mahdollisuutta palautua, se oppii olemaan jatkuvassa stressitilassa, mikä vaikeuttaa syvempää rentoutumista ja turvallisuuden tunnetta.

 

3. Ihmissuhteet ja sosiaaliset kokemukset

Ihmisen kokemus turvallisuudesta muodostuu pitkälti hänen sosiaalisista suhteistaan. Jos elämän aikana on ollut ihmissuhteita, joissa on koettu pettymystä, hylkäämistä, hyväksikäyttöä tai väkivaltaa, se voi heikentää sisäistä turvaa. Ihminen voi oppia, ettei voi luottaa toisiin tai itseensä, mikä johtaa jatkuvaan varautuneisuuteen ja suojautumiseen.

 

Esimerkiksi toistuvat pettymykset ihmissuhteissa voivat luoda käsityksen, että maailma ei ole turvallinen paikka, ja tämä heijastuu kehoon ja mieleen jatkuvana jännityksenä ja epävarmuutena.

Sisäisen turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat lapsuuden kokemusten lisäksi myös stressi, traumat, ihmissuhteet ja ympäristö, jossa elät.

4. Ympäristön vaikutukset

Kasvaminen ympäristössä, jossa on paljon epävarmuutta, uhkia tai väkivaltaa, voi johtaa siihen, että hermosto oppii olemaan jatkuvasti valmiustilassa. Tämä voi tapahtua esimerkiksi, jos lapsi kasvaa perheessä, jossa on jatkuvia konflikteja tai pelkoa. Myös aikuisuudessa ympäristö – kuten jatkuva kiire ja suorituspaineet – voi luoda tunnetta siitä, että maailma on turvaton, eikä ole tilaa levätä ja tuntea oloaan rauhalliseksi.

 

5. Yksilöllisyys

Jotkut ihmiset ovat luonnostaan herkempiä ulkoisille ärsykkeille tai stressille, mikä voi johtaa siihen, että he kokevat sisäisen turvallisuuden heikommin kuin toiset. Esimerkiksi refleksijäänteet lapsuudesta saattaa tehdä hermostosta alttiimman ylivirittymiselle ja turvattomuuden tunteelle.



Miten sisäisen turvan puuttuminen tai heikko sisäinen turvallisuuden tunne voi näyttäytyä arjessa?


Kun sisäinen turvallisuuden tunne on heikko, saatat käyttää erilaisia selviytymiskeinoja suojautuaksesi tunteilta, kehon viesteiltä tai stressaavilta tilanteilta. Nämä selviytymiskeinot eivät aina ole tietoisia, ja ne voivat kehittyä automaattisiksi tavoiksi toimia silloin, kun hermosto on jatkuvasti ylivirittynyt tai kun tunnet olosi syystä tai toisesta turvattomaksi. Tällaisia selviytymiskeinoja voivat olla esimerkiksi:

 

Ylikuormittuminen ja jatkuva kiire: Kun hermostosi on jatkuvassa hälytystilassa, saatat yrittää hallita tilannetta tekemällä koko ajan jotain. Tämä voi ilmetä jatkuvana kiirehtimisenä, suorittamisena ja ylikuormittumisena. Ehkä välttelet hiljentymistä ja rauhoittumista, koska se tuntuu pelottavalta tai epämukavalta.

 

Tunteiden turruttaminen: Voit yrittää turruttaa tunteitasi erilaisten ulkoisten ärsykkeiden avulla, kuten liialla työskentelyllä, liikunnalla, syömisellä tai päihteiden käytöllä. Tämä on yleinen tapa paeta epämiellyttäviä tunteita tai kehon viestejä, jotka tuntuvat siinä hetkessä ylivoimaisilta.

 



Vetäytyminen ja eristäytyminen: Heikko sisäinen turva voi myös saada sinut vetäytymäänmuista ihmisistä ja tilanteista, jotka koet juuri silloin uhkaavina tai ylivoimaisina. Ehkä eristäydyt ja välttelet sosiaalisia kontakteja tai uusia kokemuksia, koska tunnet olosi turvattomaksi muiden seurassa tai pelkäät epäonnistumista.

 

Yliherkkyys ja ylivarautuneisuus: Kun sisäinen turvallisuus on heikko, olet jatkuvasti valppaana ja valmistautunut siihen, että jotain pahaa tapahtuu. Tämä voi ilmetä yliherkkyytenä äänille, ärsykkeille tai muiden reaktioille. Ylivarautuneisuus on kehosi tapa pysyä taistele tai pakene -tilassa, koska hermosto ei koe olevansa turvassa.

 

Kontrollin tarve: Jatkuva kontrollin hakeminen on yleinen selviytymiskeino, kun sisäinen turva puuttuu. Ehkä yrittää hallita kaikkea ympärilläsi olevaa, koska tunnet että kontrollin menettäminen johtaa kaaokseen. Tämä voi näkyä perfektionismina, pakkomielteenä rutiineihin tai haluna hallita muiden ihmisten käytöstä.

 



Itsensä vähättely tai jatkuva kritiikki: Heikko turvan tunne voi myös ilmetä jatkuvana itsesi vähättelynä tai ankarana sisäisenä puheena. Saatat olla hyvin kriittinen itseään kohtaan, kokien, ettet koskaan ole tarpeeksi hyvä tai että sinun pitäisi aina tehdä enemmän. Tämä voi olla keino suojautua siltä pelolta, ettet riitä tai ettet kelpaa omana itsenäsi.

 

Nämä selviytymiskeinot kehittyvät usein tarpeesta suojautua tai selviytyä tilanteista, joissa et koe tunnetta siitä, että maailma tai oma kehosi on turvallinen paikka. Työskentely kanssani auttaa sinua näkemään käyttämäsi selviytymiskeinot ja löytämään lempeämpiä, itseäsi tukevia tapoja olla ja toimia, kun sisäinen turvasi alkaa vahvistua.



 

Kuinka vahvistat sisäistä turvaa?


Sisäisen turvan vahvistaminen on prosessi, jossa opit kuuntelemaan kehosi ja mielesi viestejä tietoisesti ja lempeästi. Voit vahvistaa tätä turvaa pienillä arjen teoilla, kuten säännöllisillä hengitysharjoituksilla, kehotietoisuudella ja tekemällä harjoituksia juuri silloin, kun hermostosi on rauhallinen. Lepohermoston eli parasympaattisen hermoston aktivointi vahvistaa sisäistä turvan tunnetta. Edellä mainittujen asioiden lisäksi turvallisten ja tukevien ihmissuhteiden vaaliminen ja päivittäinen läsnäoloharjoittelu auttavat rakentamaan turvaa, joka kantaa sinua haastavissakin tilanteissa. Voit lukea lisää stressin luonnonmukaisesta hoidosta tästä blogikirjoituksesta.


Saatat hyötyä myös sensomotorisesta valmennuksesta, jos taustalla on lapsuudesta päälle jääneitä refleksimalleja, jotka pitävät hermostoasi ylivirittyneenä.



Mitä sisäinen turva sitten tuo elämääsi?


Kun hermostosi kokee olevansa turvassa, tämä sisäinen turva alkaa heijastua koko elämääsi. Koet arjen haasteet rauhallisemmin, ja huomaat pystyväsi kohtaamaan stressaavia tilanteita ilman, että kehosi menee heti hälytystilaan.


Sisäinen turva antaa sinulle tilaa ajatella ja toimia tietoisesti, sen sijaan että reagoisit automaattisesti ja kuormittavasti. Tämä luo syvemmän yhteyden itseesi ja auttaa sinua tekemään päätöksiä ja valintoja rauhassa, itsesi parhaaksi. Tällöin sinun on vähitellen mahdollista hellittää omista aiemmista selviytymiskeinoistasi.

 


Turvallisuuden tunne rentoutusharjoitteissa ja sensomotorisessa valmennuksessa


Kun puhun siitä, että huolehdimme turvan tunteesta työskennellessämme luonani sekä mielen että hermoston tasolla, tämä tarkoittaa käytännössä seuraavia asioita:

 

Lempeä ja kiireetön ympäristö: Jokainen kohtaaminen on suunniteltu niin, että voit tulla tilaan ilman painetta suoriutua. Keskitymme rauhallisuuteen ja siihen, että sinulla on tilaa hengittää ja olla läsnä omassa tahdissasi. Tällainen ympäristö viestii kehollesi, ettei ole kiirettä tai vaatimuksia, ja näin hermosto voi alkaa laskea vireystasoaan.

 

Kehon kuunteleminen: Yksi tärkeimmistä asioista on että opit kuuntelemaan kehosi viestejä. Tämä tapahtuu pienin askelin ja turvallisesti, jolloin hermostosi saa tottua siihen, ettei kaikkia tuntemuksia tarvitse tulkita vaaraksi. Tämä vähentää hermoston ylivireyttä ja vahvistaa luottamusta omaan kehoon ja siihen, että on turvallista olla paikallaan, tuntea ja rentoutua.

 

Turvalliset ja yksilölliset harjoitukset: Olipa kyseessä restoratiivinen jooga, äänimaljarentoutus tai sensomotorinen työskentely, jokainen harjoitus on suunniteltu niin, että sinulla on turvallinen olo koko ajan. Käytämme tukevia asentoja ja rauhallisia harjoituksia, jotka eivät pakota kehoa tai mieltä liian nopeasti uusiin kokemuksiin. Tämä auttaa hermostoa sopeutumaan ja säätelemään itseään.

 


Kiireettömyys, lempeys, itsensä kuuntelu, yksilölliset harjoitukset, luottamus ja tuki vahvistavat sisäisen turvan tunnetta rentoutusharjoituksissa ja sensomotorisessa valmennuksessa

Läsnäolo ja tuki: Olen aina läsnä tukemassa sinua koko prosessin ajan. Hermoston ja mielen turva syntyy myös siitä, että tiedät olevasi turvallisessa ympäristössä, jossa sinua kuunnellaan ja sinun tarpeitasi kunnioitetaan. Käymme keskusteluja tuntemuksistasi ja säädämme harjoituksia sinun tuntemustesi mukaan, jotta et tunne olevasi tilanteissa, jotka nostaisivat ahdistusta tai stressiä.

 

Pitkän aikavälin luottamus: Hermosto oppii kokemuksen kautta. Kun harjoittelet toistuvasti turvallisessa ympäristössä ja hermoston turvan alueella, hermostosi alkaa vähitellen luottaa siihen, ettei sen tarvitse olla jatkuvassa hälytystilassa. Tämä näkyy ajan mittaan parempana palautumisena, rauhallisempina reaktioina stressaaviin tilanteisiin ja syvempänä levon ja palautumisen tunteena.

 

Oikea ajoitus kotiharjoituksille: Ohjauksessani opit myös kuuntelemaan itseäsi ja hermostoasi niin, että osaat valita oikeat hetket kotiharjoituksille. On tärkeää tehdä harjoitukset sellaisina päivinä, jolloin hermosto ei ole valmiiksi ylivirittynyt. Näin harjoitukset toimivat parhaiten ja tukevat hermoston joustavuutta ja palautumista pitkällä aikavälillä.

 


Miten sinun sisäisen turvan tunteesi laita on juuri tänään?




 

 

Comments


bottom of page